Ukko on ollut sangen touhukkaana viime aikoina. Joka päivä ohjelmassa on ainakin ulkoilua. Lähinnä Ukko ulkoilee narun päässä valvovien silmien alla, mutta hieman vaihtelua ulkoiluun saa myös lasten trampoliinilla. Siellä on kiva jahdata pikku ötököitä ilman valjaiden ahdistusta. Onneksi Ukko ei ole vielä niin tylsistynyt tramppikseen että olisi kiipeillyt verkoa myöten vapauteen.
Nyt tarkkana....
Kerran on Ukko onnistunut karkaamaan. Kurkkasin herran ulkoilupisteeseen ja huomasin, että narunpää vaan näkyy. Ei valjaita, ei kissaa ja narussa oleva lukkokin aivan ehjä. Pikainen silmäys pihamaalle ja siellähän herra oli kymmenen metrin päässä maistelemassa herkullista heinää. Risulla leikittämällä karkulainen saatiin napattua sukkelaan talteen. Valjaat olivat ehjät ja ihan normaalisti päällä, mutta tarkempi tutkimus kertoi D-renkaan pettäneen Kesomaista.
Sinisilmä 
Eilen Ukko sai kunnon hepulin pitkästä aikaa. Rallia pitkin taloa riitti tovi, mutta lopulta ralli sai nolon lopun kun herra säntäsi kiipeilypuunsa pilvilinnaan ja loikkaisi katon rajaan kaapin päälle. Uusi aluevaltaus ja olihan siellä kiva tassutella ja tutkia uusia pölykoiria. Alastulon kanssa vaan olikin vähän hankaluuksia. Varmaankin Ukko olisi, aikansa ihmeteltyään, rohkaistunut hyppäämään, mutta pelastimme hänet ennen lähtöämme ulkohommiin. Saas nähdä oliko tämä satunnainen vierailu hyllylle vai nähdäänkö näitä useamminkin.
Niin lähellä, mutta niin kaukana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti