Vauvana ja hoitajana

Ukko on päässyt nauttimaan päiväseurasta sillä lapset ovat olleet sairaana ja jompikumpi vanhemmista heitä hoitamassa. Nukkeleikit ovat olleet kovasti tapetilla ja niinpä täpläturkkinen vauvakin on eksynyt leikkiin mukaan. Vauvan makuupussi oli suunnattoman kiinnostava joten sinne sitten köllimään.

Kukkuu...

Hellyttävä piirre löytyi Ukosta kun pienempi tytöistä nukahti kesken satutuokion kainalooni ja Ukko tuli paikalle hätääntyneesti naukuen ja maukuen. Selvästi oli ihmetys, että mikä tytöllä on kun ei yleensä nuku sohvalla. Ukko päätti kömpiä viereen ja aikansa nuuhkittuaan laittoi päänsä tytön käden alle ja jäi siihen köllöttelemään. Meidän pieni hoitsu :)

Olethan kunnossa...?

Kaverikokelas ja lunta

Ukko on saanut uuden leikkikaverin. Kirjurin Ukolle hankkimat huiskat ovat kokeneet kovan kohtalon ja taitavat olla kaikki poikki ja sulattomia. Korvikkeeksi ilmaantui 'kissa'. Tämä, aluksi niin raju, kaveruussuhde tosin on lakastunut jo päivän jälkeen. Kenties uudesta kaverista ei ollut riittävästi vastusta tai kenties turkin väri ei miellyttänyt, mutta hylätty se nyt joka tapauksessa on. Selvästi kaikki kielletty kiinnostaa kuten lasten huovutetut citykanit, jotka metsästetään saaliiksi heti jos ne on unohdettu esille...

Ukko ja kaverikokelas

Toinen uusi tuttavuus on lumi. Harmittavasti emme ennättäneet aloittaa ulkoilua ennen pakkasien alkamista joulukuussa. Nyt alkaa hieman lauhtua ja toiveissa on pieni tutustumismatka ulkoilmaan. Tätä varten koppasin Ukolle vadillisen lunta ihmeteltäväksi ja kyllähän se tassu vatia hämmensi tovin verran. Valjaiden kanssa liikkuminen sisätiloissa ei tosin ole kovinkaan luonnollista. Toivottavasti ulkoilman ihmeet saavat valjaat unohtumaan ja pääsemme edes muutaman tassullisen eteenpäin.

Mitä ihmettä...?

Ukko on huomannut, että blogissa on käynyt lukijoita jo odottaa kovasti puumerkkejä vierailijoilta!